MUISTOLAUSEET
MUISTOLAUSEET
Tutustu muistolauseisiin.
Muistolauseet
1. Jäähyväiset…..
2. Viimeinen tervehdys
3. Kaipauksella muistaen
4. Rakkaudella muistaen
5. Kiitos kaikesta
6. …..n, muistoa kunnioittaen
7. Jälleennäkemisen
8. Jäähyväiskukkia……
9. Meille niin rakasta Isää ja Paappaa kaipauksella muistaen
10. Syvästi kaivaten
11. Kiittäen ja kaivaten
12. Ystävää ikävöiden
13. …..a, rakkaudella muistaen
14. Ikävöiden
15.
16.
YLEISTÄ JAKEITA
1.
Minun aikani ovat Sinun kädessäsi, Herra. Ps: 31:16
Ken tulkita vois kaiken tarkoituksen me jäämme vaiti, hiljaa nöyrtyen.
2.
On Jumalan kädessä ihmisen tie, hän matkamme määrää ja kotihin vie.
3.
Sinun rauhasi on ääretön niin kuin meri.
Sinessä lintu liitää – pilviä tuuli tuo, kera kaipausten – kiitosten siivin, siirrymme Jumalan luo.
Hän joka antaa surun, antaa myös lohdutuksen.
Surun kyynelten lävitse loistavat onnellisten muistojen kultaiset säteet.
4.
Soi muistojen kantele kauniisti vaan, vaikk´ on soittajat kaukana toisistaan.
.
Tuulien soitot ovat vaienneet. Ympäri soi ikityynet veet.
–
5.
Sinessä lintu liitää – pilviä tuuli tuo, kera kaipausten – kiitosten siivin, siirrymme Jumalan luo.
6.
Hän joka antaa surun, antaa myös lohdutuksen.
7.
Surun kyynelten lävitse loistavat onnellisten muistojen kultaiset säteet.
8.
Soi muistojen kantele kauniisti vaan, vaikk´ on soittajat kaukana toisistaan.
Sinessä lintu liitää – pilviä tuuli tuo, kera kaipausten – kiitosten siivin, siirrymme Jumalan luo.
6.
Hän joka antaa surun, antaa myös lohdutuksen.
7.
Surun kyynelten lävitse loistavat onnellisten muistojen kultaiset säteet.
8.
Soi muistojen kantele kauniisti vaan, vaikk´ on soittajat kaukana toisistaan.
9.
Tuulien soitot ovat vaienneet. Ympäri soi ikityynet veet.
10.
On päivä päättynyt, on tullut ilta. Uus´ kotiranta uneen kangastaa.
11.
Meri tyyntyy, varjot pitenee, rauhan ranta lähenee – vene hiljaa satamaan saapuu.
12.
Aikamme on lyhyt, syttyvä, sammuva kuin liekki.
Tuulien soitot ovat vaienneet. Ympäri soi ikityynet veet.
10.
On päivä päättynyt, on tullut ilta. Uus´ kotiranta uneen kangastaa.
11.
Meri tyyntyy, varjot pitenee, rauhan ranta lähenee – vene hiljaa satamaan saapuu.
12.
Aikamme on lyhyt, syttyvä, sammuva kuin liekki.
13.
Näin aukes portti viimeinen, valoon ja lauluun lintujen.
14.
Kotiin kaukaiseen kaipuuni saa, tähtinen taivas tien viitoittaa.
15.
On pursi irronnut maan laiturista, vie virrat kuulaat kohti Jumalaa.
16.
On rauha taivaassa ikuinen, olo Luojan luona turvallinen.
Näin aukes portti viimeinen, valoon ja lauluun lintujen.
14.
Kotiin kaukaiseen kaipuuni saa, tähtinen taivas tien viitoittaa.
15.
On pursi irronnut maan laiturista, vie virrat kuulaat kohti Jumalaa.
16.
On rauha taivaassa ikuinen, olo Luojan luona turvallinen.
17.
Siell´ on polut tasaiset astua. Siell´ ei silmät voi kyyneliin kostua. Siell´ on vihreät kunnaat ja lehdot. Siell´ on pehmeät nukkua kehdot.
18.
Takana elämän tuulet, edessä rauha – iäisyys.
19.
Täyttyi määrä päivien, joutui päivä iltaan. Kääntyi katse, taivaan kaarisiltaan.
20.
On hiljainen taivaanranta, eikä lintujen laulu soi, ei kuoleman tarkoitusta aina ymmärtää voi.
Siell´ on polut tasaiset astua. Siell´ ei silmät voi kyyneliin kostua. Siell´ on vihreät kunnaat ja lehdot. Siell´ on pehmeät nukkua kehdot.
18.
Takana elämän tuulet, edessä rauha – iäisyys.
19.
Täyttyi määrä päivien, joutui päivä iltaan. Kääntyi katse, taivaan kaarisiltaan.
20.
On hiljainen taivaanranta, eikä lintujen laulu soi, ei kuoleman tarkoitusta aina ymmärtää voi.
21.
Lepää rauhassa, tuulen kehdossa, tuoksussa kesäisen maan.
22.
Vaan ylitse kaikkien kyynelten tuhat muistoa meitä lohduttaa. Ne tallessa päivien menneiden – tuhat muistoa kultaakin kalliimpaa.
23.
Luoja päättää päivistämme, tietää, tuntee elämämme. Antaa rauhan, levon suo, jokaisen Hän kutsuu luo.
24.
Muistoista aika rakentaa lohdutuksen.
Lepää rauhassa, tuulen kehdossa, tuoksussa kesäisen maan.
22.
Vaan ylitse kaikkien kyynelten tuhat muistoa meitä lohduttaa. Ne tallessa päivien menneiden – tuhat muistoa kultaakin kalliimpaa.
23.
Luoja päättää päivistämme, tietää, tuntee elämämme. Antaa rauhan, levon suo, jokaisen Hän kutsuu luo.
24.
Muistoista aika rakentaa lohdutuksen.
25.
Niin hiljaa enkeli kulkua johti, elon virran valkeita rantoja kohti.
26.
Nyt nukut ikiunta, rauhallista, tuskatonta.
27.
Kauniina nauhana vuosien päivät helmeni jokainen muistoksi jäivät. Elämän päivien ketju on kallis, helmist´ en yhdenkään kadota sallis.
28.
Elo mainen kun iltaan ehti, oli tyyntä ja rauhaisaa niin. Joku portti vain hiljaa aukes ja se iäksi suljettiin.
Niin hiljaa enkeli kulkua johti, elon virran valkeita rantoja kohti.
26.
Nyt nukut ikiunta, rauhallista, tuskatonta.
27.
Kauniina nauhana vuosien päivät helmeni jokainen muistoksi jäivät. Elämän päivien ketju on kallis, helmist´ en yhdenkään kadota sallis.
28.
Elo mainen kun iltaan ehti, oli tyyntä ja rauhaisaa niin. Joku portti vain hiljaa aukes ja se iäksi suljettiin.
29.
Hetket hiljaiset jälkeesi jäivät, kullaten muistojen kirkkaimmat päivät.
30.
Kauniit muistot eivät koskaan kuole, eivätkä milloinkaan jätä yksin.
31.
On maa, johon kaikki polut katoaa – on Rauhan maa.
32.
Jeesus sanoo: Joka minuun uskoo, se elää, vaikka olisi kuollut. Joh.11:25
Hetket hiljaiset jälkeesi jäivät, kullaten muistojen kirkkaimmat päivät.
30.
Kauniit muistot eivät koskaan kuole, eivätkä milloinkaan jätä yksin.
31.
On maa, johon kaikki polut katoaa – on Rauhan maa.
32.
Jeesus sanoo: Joka minuun uskoo, se elää, vaikka olisi kuollut. Joh.11:25
33.
Kaikk´ on niin hiljaa mun ympärilläin, kaikk´ on niin hellää ja hyvää. Kukat suuret mun aukeevat sydämessäin ja tuoksuvat rauhaa syvää.
34.
Niin aukes portti viimeinen, valoon ja lauluun lintujen.
35.
Jeesus sanoi: Minä olen ylösnousemus ja elämä.
36.
Päiväni rientää kohti loppuaan, on maallinen, kuin varjo vaan. Ei ole täällä mitään pysyvää, vain Herra, Sinä luokseni jäät.
Kaikk´ on niin hiljaa mun ympärilläin, kaikk´ on niin hellää ja hyvää. Kukat suuret mun aukeevat sydämessäin ja tuoksuvat rauhaa syvää.
34.
Niin aukes portti viimeinen, valoon ja lauluun lintujen.
35.
Jeesus sanoi: Minä olen ylösnousemus ja elämä.
36.
Päiväni rientää kohti loppuaan, on maallinen, kuin varjo vaan. Ei ole täällä mitään pysyvää, vain Herra, Sinä luokseni jäät.
37.
Niin lyhyt askel ajasta ikuisuuteen, niin kapea raja, välillä taivaan ja maan.
38.
Päivänä kauniin kesäisen, hiljeni sydän kultainen. Lähtösi vaikea kestää on, surumme suuri ja sanaton. Lohtuna muistot rakkaat.
39.
Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. Ps.23:1
40.
Ihana on rauhan ranta, suloisen se levon antaa, vaivoista vapahtaa.
Niin lyhyt askel ajasta ikuisuuteen, niin kapea raja, välillä taivaan ja maan.
38.
Päivänä kauniin kesäisen, hiljeni sydän kultainen. Lähtösi vaikea kestää on, surumme suuri ja sanaton. Lohtuna muistot rakkaat.
39.
Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. Ps.23:1
40.
Ihana on rauhan ranta, suloisen se levon antaa, vaivoista vapahtaa.
41.
Ihana on väsyä viimeisen kerran, nukkua sylihin Herran.
42.
Itsesi uhrasit, kaikkesi annoit, hellien meitä vaalit ja kannoit.
43.
Jumala on pyyhkivä kaikki kyyneleet heidän silmistään, eikä kuolemaa ole enää oleva. Ilm.21:4
44.
Kaivaten putoa hiljaiset kyyneleet jälkiisi, jotka jätit.
Ihana on väsyä viimeisen kerran, nukkua sylihin Herran.
42.
Itsesi uhrasit, kaikkesi annoit, hellien meitä vaalit ja kannoit.
43.
Jumala on pyyhkivä kaikki kyyneleet heidän silmistään, eikä kuolemaa ole enää oleva. Ilm.21:4
44.
Kaivaten putoa hiljaiset kyyneleet jälkiisi, jotka jätit.
45.
Kiitos kaikesta minkä sinulta saimme.
46.
Me kaikki tapaamme jälleen. Me sinua aina kaipaamme, me sinua aina muistamme.
47.
Menit pois, mutta olet lähempänä kuin koskaan ennen.
48.
Niin tuntuu kuin päivä maillaan olisi, kun sinut meiltä vietiin pois.
Kiitos kaikesta minkä sinulta saimme.
46.
Me kaikki tapaamme jälleen. Me sinua aina kaipaamme, me sinua aina muistamme.
47.
Menit pois, mutta olet lähempänä kuin koskaan ennen.
48.
Niin tuntuu kuin päivä maillaan olisi, kun sinut meiltä vietiin pois.
49.
Nukuit pois – muistot elää.
50.
Olit aina niin hyvä ja herttainen, siks muistamme sua kaivaten.
51.
Olit aina niin hyvä ja auttavainen, oli sydämess´ jalompi kultaa.
52.
Paikkasi on tyhjä kaipaus suuri ja rajaton.
Nukuit pois – muistot elää.
50.
Olit aina niin hyvä ja herttainen, siks muistamme sua kaivaten.
51.
Olit aina niin hyvä ja auttavainen, oli sydämess´ jalompi kultaa.
52.
Paikkasi on tyhjä kaipaus suuri ja rajaton.
53.
Elon päivä painui kohti loppuaan, kaikki hiljeni kuin käyden nukkumaan, sammui silmä niin kuin loiste auringon, ajan kello näyttää, ilta tullut on.
54.
Lähti lentoon enkeli taivaan, tuli luokse väsyneen sairaan. Kosketti hiljaa posken nukkaa, silitti hellästi hopeista tukkaa. Syliinsä kietoi siivillään, kuiskasi hiljaa lähdetään.
55.
Väsyneenä silmät suljit, siihen hiljaa nukahdit. Yli rajan silloin kuljit, rauhan rannan saavutit.
56.
Niin väsyneenä lopun matkaasi kuljit, uneen rauhaisaan nyt silmäsi suljit. On hiljaisuus ja suru sanaton, mutt´ tiedämme sun nyt hyvä olla on.
Elon päivä painui kohti loppuaan, kaikki hiljeni kuin käyden nukkumaan, sammui silmä niin kuin loiste auringon, ajan kello näyttää, ilta tullut on.
54.
Lähti lentoon enkeli taivaan, tuli luokse väsyneen sairaan. Kosketti hiljaa posken nukkaa, silitti hellästi hopeista tukkaa. Syliinsä kietoi siivillään, kuiskasi hiljaa lähdetään.
55.
Väsyneenä silmät suljit, siihen hiljaa nukahdit. Yli rajan silloin kuljit, rauhan rannan saavutit.
56.
Niin väsyneenä lopun matkaasi kuljit, uneen rauhaisaan nyt silmäsi suljit. On hiljaisuus ja suru sanaton, mutt´ tiedämme sun nyt hyvä olla on.
57.
Kutsu tää ei tullut tietämättä, portti taivaan oli jo raollaan. Vaan arvaamaton oli hetki, kun Herra tarttui käteen väsyneen ja kantoi rauhan maahan ijäiseen.
58.
Enkelit vuoteen vierellä kulki, ….. silmät hiljaa sulki. Nyt aurinko kirkas ja lämpöinen on paistava …..alle ikuinen.
59.
Kun aamu saapui, niin matka päättyi, ja uneen uuvutti väsyneen. Ei tunne tuska, ei vaiva mainen on rauha sydämessä nukkuneen.
60.
Vaikka elämäntahtoa ollut ois, vaikea sairaus uuvutti pois. Vain muistot ja rakkaus jäljellä on ja kaipaus sammumaton.
Kutsu tää ei tullut tietämättä, portti taivaan oli jo raollaan. Vaan arvaamaton oli hetki, kun Herra tarttui käteen väsyneen ja kantoi rauhan maahan ijäiseen.
58.
Enkelit vuoteen vierellä kulki, ….. silmät hiljaa sulki. Nyt aurinko kirkas ja lämpöinen on paistava …..alle ikuinen.
59.
Kun aamu saapui, niin matka päättyi, ja uneen uuvutti väsyneen. Ei tunne tuska, ei vaiva mainen on rauha sydämessä nukkuneen.
60.
Vaikka elämäntahtoa ollut ois, vaikea sairaus uuvutti pois. Vain muistot ja rakkaus jäljellä on ja kaipaus sammumaton.
61.
Käy enkeli kanssasi taivaan rantaa, on askeleesi kevyt, jalkasi kantaa. Ei kipua, tuskaa taivaan tiellä. On monet rakkaat vastassa siellä.
62.
Päättyi pitkä kaari elon, väsynyt on saanut levon. Nuku unta rauhaisaa.
63.
Hiljaa siirrymme lepoon iäiseen, Luojan suloiseen suojelukseen.
Käy enkeli kanssasi taivaan rantaa, on askeleesi kevyt, jalkasi kantaa. Ei kipua, tuskaa taivaan tiellä. On monet rakkaat vastassa siellä.
62.
Päättyi pitkä kaari elon, väsynyt on saanut levon. Nuku unta rauhaisaa.
63.
Hiljaa siirrymme lepoon iäiseen, Luojan suloiseen suojelukseen.
64.
Aamunkoitosta iltaruskoon kulkija elämän taivaltaa. Määränpäähän saapuessaan uneen rauhaisaan nukahtaa.
65.
Kun iäisyyden kutsu soi, ei ihmisvoima mitään voi. On lähdön hetki salainen, vain Luoja yksin tietää sen.
66.
Kaunis on kuunnella kutsua Luojan, nukkua pois, kun jo uupunut on.
Aamunkoitosta iltaruskoon kulkija elämän taivaltaa. Määränpäähän saapuessaan uneen rauhaisaan nukahtaa.
65.
Kun iäisyyden kutsu soi, ei ihmisvoima mitään voi. On lähdön hetki salainen, vain Luoja yksin tietää sen.
66.
Kaunis on kuunnella kutsua Luojan, nukkua pois, kun jo uupunut on.
67.
Katsoi Herra ajan täyttyneen, kutsui luokseen väsyneen.
68.
Nyt iltakello lyö, päättyi pitkä päivätyö. Lepoon hyvään, suloiseen, Herra kutsui väsyneen.
69.
Luoja kauan valmisti viljaa, vuosi vuodelta verkalleen. Nyt enkelit kypsän lyhteen, vei elämän Herralleen.
70.
Kun vanhuus saapuu ja voimat uupuu, ja kaipuu kaikesta hälvenee. Sen näkee Herra ja käteen tarttuu vie lepoon lapsensa väsyneen.
Katsoi Herra ajan täyttyneen, kutsui luokseen väsyneen.
68.
Nyt iltakello lyö, päättyi pitkä päivätyö. Lepoon hyvään, suloiseen, Herra kutsui väsyneen.
69.
Luoja kauan valmisti viljaa, vuosi vuodelta verkalleen. Nyt enkelit kypsän lyhteen, vei elämän Herralleen.
70.
Kun vanhuus saapuu ja voimat uupuu, ja kaipuu kaikesta hälvenee. Sen näkee Herra ja käteen tarttuu vie lepoon lapsensa väsyneen.
71.
Soitteli tuuli jo kauan meille surun viestiä hiljalleen. Katseli aikaa elämän Herra, kutsui pois sairaan ja väsyneen.
72.
Enkelit valkoiset taivaassa tuolla Pitäkää ………. hyvä huolta.
73.
Kiitos päivistä lapsuuden, kiitos vuosista jälkeen sen. Nyt muistot kauniit jäljellä on ja kaipaus sammumaton.
Soitteli tuuli jo kauan meille surun viestiä hiljalleen. Katseli aikaa elämän Herra, kutsui pois sairaan ja väsyneen.
72.
Enkelit valkoiset taivaassa tuolla Pitäkää ………. hyvä huolta.
73.
Kiitos päivistä lapsuuden, kiitos vuosista jälkeen sen. Nyt muistot kauniit jäljellä on ja kaipaus sammumaton.
74.
Oli sinulla sydän lämmin ja hellä, oli siellä paikka meille jokaiselle. Mitään et pyytänyt, kaikkesi annoit, meitä aina muistit ja huolta kannoit. Kauniit muistot voimaa antaa surun raskaan hiljaa kantaa.
75.
Vaikka puhtainta kultaa sydän ois, se kuitenkin uupuu ja nukkuu pois. Joka hetkestä menneestä kiittäen sua muistamme kaivaten.
76.
Vaikka tiemme erkani päällä maan, jäi meille muistojen silta. Sinut muistojen sillalla kohdata saan joka ainut päivä ja ilta.
Oli sinulla sydän lämmin ja hellä, oli siellä paikka meille jokaiselle. Mitään et pyytänyt, kaikkesi annoit, meitä aina muistit ja huolta kannoit. Kauniit muistot voimaa antaa surun raskaan hiljaa kantaa.
75.
Vaikka puhtainta kultaa sydän ois, se kuitenkin uupuu ja nukkuu pois. Joka hetkestä menneestä kiittäen sua muistamme kaivaten.
76.
Vaikka tiemme erkani päällä maan, jäi meille muistojen silta. Sinut muistojen sillalla kohdata saan joka ainut päivä ja ilta.
80.
Tahtoisin toivoa sinulle mitä en itse antaa: saakoon rakkaus Jumalan sinua sylissään kantaa.
81.
Kaikki alkaa pienestä ja kasvaa suureksi. Vain murhe, joka syntyy suurena, pienenee ajan myötä.
82.
Hiljaa saapui noutaja lauha, hellästi irrotti kahleet maan. Kuljetti sinne missä on rauha, missä ei tuskaa milloinkaan.
Tahtoisin toivoa sinulle mitä en itse antaa: saakoon rakkaus Jumalan sinua sylissään kantaa.
81.
Kaikki alkaa pienestä ja kasvaa suureksi. Vain murhe, joka syntyy suurena, pienenee ajan myötä.
82.
Hiljaa saapui noutaja lauha, hellästi irrotti kahleet maan. Kuljetti sinne missä on rauha, missä ei tuskaa milloinkaan.
83.
Me olemme niin kuin tuuli ja niin kuin ruoho maan joka aamulla pukee kukkaan ja ehtoolla leikataan.
84.
Ei mikään voi kuolla, ei kukat, ei tuuli ei rakkaus kuolla voi. Ohi polku vain kulkee ja kukat jää taakse ja muualla tuuli soi.
85.
Siell´ kukkia täynnä on maa, sydän väsynyt levätä saa. Kevyt kulkea on, ei ahdista siellä ei tuskaa tunneta taivaan tiellä.
Me olemme niin kuin tuuli ja niin kuin ruoho maan joka aamulla pukee kukkaan ja ehtoolla leikataan.
84.
Ei mikään voi kuolla, ei kukat, ei tuuli ei rakkaus kuolla voi. Ohi polku vain kulkee ja kukat jää taakse ja muualla tuuli soi.
85.
Siell´ kukkia täynnä on maa, sydän väsynyt levätä saa. Kevyt kulkea on, ei ahdista siellä ei tuskaa tunneta taivaan tiellä.
86.
Aurinko laskee, jo pitenee varjot. Aika on eron ja jäähyväisten. Poissa on ystävä kallein. Niin kaunis on maa, niin korkea taivas, soi lintujen laulusta kukkiva kunnas ja varjoisat veet, niin varjoisat veet.
87.
Ota syliisi, Isä taivainen, nyt lapsemme ainokainen.
88.
Niin kuin isä siunaa lastaan, syliin ota hänet vastaan.
Aurinko laskee, jo pitenee varjot. Aika on eron ja jäähyväisten. Poissa on ystävä kallein. Niin kaunis on maa, niin korkea taivas, soi lintujen laulusta kukkiva kunnas ja varjoisat veet, niin varjoisat veet.
87.
Ota syliisi, Isä taivainen, nyt lapsemme ainokainen.
88.
Niin kuin isä siunaa lastaan, syliin ota hänet vastaan.
89.
Niin lähdit, enkeli kultainen, luo taivaan omien enkelten.
90.
Jätit meille muiston valoisan, niin kauniin, rakkaan ja syvän.
91.
Jeesus, ystävä lapsien, ota syliisi pienoinen.
Niin lähdit, enkeli kultainen, luo taivaan omien enkelten.
90.
Jätit meille muiston valoisan, niin kauniin, rakkaan ja syvän.
91.
Jeesus, ystävä lapsien, ota syliisi pienoinen.
92.
Näin taimen otti varhain, pois Herra talteen. Hän mailla taivain tarhain on lilja valkoinen.
93.
Olit niin kuin tähdenlento, lapsukainen, pieni hento. Valon loit sä kotiimme, ikikaipuun sydämiimme.
94.
Nuku tuoksuun kukkien, nuku lauluun lintujen, nuku nuoruusunelmiin, nuku kevättoiveisiin.
Näin taimen otti varhain, pois Herra talteen. Hän mailla taivain tarhain on lilja valkoinen.
93.
Olit niin kuin tähdenlento, lapsukainen, pieni hento. Valon loit sä kotiimme, ikikaipuun sydämiimme.
94.
Nuku tuoksuun kukkien, nuku lauluun lintujen, nuku nuoruusunelmiin, nuku kevättoiveisiin.
95.
Täällä pohjan tähden alla on nyt kotomaamme, mutta tähtein tuolla puolen toisen kodon saamme.
96.
Herra, kädelläsi uneen painat pään, kutsut ystävääsi lepäämään. Käsi minut kantaa uuteen elämään, ikirauhan antaa, valoon jään.
97.
Kulje mumma lähellämme, muistoisamme mukana. Sävelinä sieluissamme, elämämme enkelinä.
Täällä pohjan tähden alla on nyt kotomaamme, mutta tähtein tuolla puolen toisen kodon saamme.
96.
Herra, kädelläsi uneen painat pään, kutsut ystävääsi lepäämään. Käsi minut kantaa uuteen elämään, ikirauhan antaa, valoon jään.
97.
Kulje mumma lähellämme, muistoisamme mukana. Sävelinä sieluissamme, elämämme enkelinä.
